Ronja Hanhioja

 

 

Ronja_Hanhioja_Romakuva

Ronja Hanhioja, 1993

Työskentelen enimmäkseen maalamalla akryyleillä kankaalle tai MDF-levylle, kuten tässä lopputyössäni. Liimaan teoksiini muita materiaaleja esim. paperia, kuivattuja kukkia, vaatteiden kappaleita. Piirrän teoksiini maalaamisen jälkeen tai maalaushetkellä hiilellä.

​Teokseni syntyvät nopeasti, intensiivisellä otteella. Saatan tehdä useampaa teosta kerralla. Aiheena töissäni on sillä hetkellä mielessäni liikkuvia asioita tai sitten tutkin vain muotoja ja värejä. Aloitan teokseni valitsemalla värin ja annan muodon ohjata eteenpäin. Aihe muotoutuu tekoprosessin aikana.

​Käytän värejä, muotoja, rytmiä ja suuntia maalauksissa ilmaisemaan tunnetilaa. Kuvatessani rauhallista ja lempeää olotilaa, maalaan pehmeitä muotoja, hennompia värejä ja levollisempaa rytmiä. Kun taas haluan kuvata päinvastaista olotilaa, käytän laskevia suuntia, voimakkaita värejä ja tiivistä rytmiä.

​Maalaukseni ovat abstrakteja tai/ja esittäviä sekä ekspressiivisiä ja viitteellisiä.

​Minua innoittaa maalaamaan värit ja muodot. Pidän ongelmatilanteiden ratkaisemisesta. Saatan valita jonkin värin ja vedän siveltimellä viivan johonkin ja seuraavan taas johonkin, mihin se ei ensinäkemältä välttämättä sovi. Se on minusta inspiroivaa, kun saan kaiken sopimaan yhteen ja maalaus etenee omalla painollaan.

ronja.hanhioja@hotmail.com

CV

Tuuli Penttinen-Lampisuon arvio

Perhe, 2020

Teostiedot: maalattu akryyleillä kankaalle, piirretty hiilellä ja tussilla, muutama ommel ommeltuna, liimattuna body, sukka, paperimassapalloja, akvarelleja, pahvia, 3D-tulostetut haarukka ja veitsi,
275x150cm

Lopputyöni aihe on nimensä mukaisesti perhe, minun perheeni. Se kertoo nykyisestä kodistamme, arjestamme, ihan tavallisesta päivästä. Johon mahtuu paljon iloa ja rakkautta, vaikka tietenkään kaikki päivät eivät olekaan ihan mahtavia.

Teoksessani on arkisia asioita, kuten kattolamppu, joka kuvaa meidän perheemme yhteisiä hetkiä. Sitä kuinka kaikki nukumme isossa, seinästä seinään leveässä sängyssä tämän kattolampun alla. Avopuolisoni nukkuu minun toisella puolella ja tyttäremme minun toisella puolella. Useimmiten tyttäremme samalla tyynyllä minun kanssani. Syömme yleensä yhdessä, joskus avopuolisoni tuomat kukat maljakossa. Ihana aamun hetki, kun juon kahvia ja uusi päivä on vasta aluillaan. Rakkaitteni läheisyys. Se kuinka tyttäremme tuntuu aina kerkeävän joka paikkaan ja keksii aina uusia asioita ja oppii jatkuvasti uutta. Kuinka joka päivä on yhtä leikkiä, kuinka leikki muuttaa jatkuvasti muotoaan. Päivittäiset ulkoilut yhdessä. Meidän kissamme, joka on vihdoin alkanut sopeutua muutoksiin ja on oma reipas lempeä itsensä.

Lähdin maalaustani tekemään muodon ja värin mukaan. Aluksi valitsin jonkin värin, jolla aloin tekemään jotain muotoa. Tämä väri määritti seuraavan värin valintaa ja maalaamani kuvio seuraavaa muotoa. Teokseni muotoutui väri ja muoto kerrallaan ja siinä samalla aihe rakentui kuvallisten ratkaisuiden myötä.

Teokseeni vaikuttivat myös tyttäremme painamat kädenjäljet, joista jatkoin maalaamista. Kädenjäljistä muodostui tyttäremme kuvat, toisessa myssy päässä ja toisessa tukka vapaasti hulmuten.

Scroll to Top